Kaikista elementeistä muuttuvaisin
Teemestarin kirjan päähenkilö Noria tuli luokseni kahdeksan vuotta sitten, helmikuussa
2008. Hän astui mieleeni, ja näin hänet valmistamassa teetä viimeisestä
vesikupillisestaan kuivuuden piinaamassa tulevaisuuden maailmassa. En tiennyt,
kuka hän oli, mutta halusin tietää.
Niinpä minun oli kirjoitettava hänestä.
Noria on romaanini kertoja, mutta hän ei
ole koskaan ollut yksin minun. Hän on saanut yhä uusia tulkintoja lukijoitten
mielessä, ja nyt hän saa kasvot ja kehon teatterin lavalla kulttuuriosuuskunta
Kajeen esityksessä.
En malta odottaa.
Tiedän, että teatterin kielellä kerrottuna
Norian tarinasta tulee toisenlainen kuin romaanin kielellä. Tiedän, että tulen
yllättymään, ihmettelemään, liikuttumaan. Tämäkö kasvoi siitä, mitä kerran
kirjoitin?
Juuri niin kuuluukin olla. Kuten vesi,
tarina on kaikista elementeistä muuttuvaisin. Tarina vahvistuu tulkinnoista,
menettää hiukan kuolevaisuuttaan joka kerta, kun se saa uuden muodon.
Olen kiitollinen esityksen työryhmälle ja
erityisesti sovituksen kirjoittaneelle Sanna Majanlahdelle siitä, että he ovat
tarttuneet romaaniini. Olen myös onnellinen siitä, että Teemestarin kirja
saa kantaesityksensä juuri Tampereella, missä olen syntynyt ja kasvanut.
Seuraan Noriaa, kun hän kävelee minulle tuttuihin maisemiin, kulkee maailmaan
ja katoaa näkyvistä. Silti erotan hänet siellä täällä, toisten silmien läpi,
toisten ajatusten läpi, aina uutena, aina muuttuvana ja kuitenkin
tunnistettavana.
Hän ei ole koskaan ollut yksin minun.
Kaliforniassa 27.1.2016
Emmi Itäranta